SanaTapio

Historioitten kirjoittamista yli 10 vuoden kokemuksella.

Tapio Tolmunen


 

Blogi

Facebook

 

Tehdyt työt - Artikkelit

Artikkeleja Historia-lehteen vuodesta 2005
Klikkaamalla kansikuvaa aukeaa se uuteen ikkunaan suurempana.


Historia-lehti 3/2006: Vesijohdoilla koleran kimppuun



”Helsingin kesä vuonna 1853 oli painajaista. Kirkonkellot kaikuivat aamusta iltamyöhään ja väki katseli iltaisin kauhuissaan hautausmaa aidan takana, miten hautarivi kasvoi. Kaupunkiin oli iskenyt kolera, joka oli reilut puoli vuosisataa Euroopan pelätyin tauti, kunnes puhdas vesi ja viemäriputket huuhtoivat Vibrio cholerae –bakteerin mennessään.”

”Vesijohtojen ja viemärien rakentamisen syynä ei ollut missään pelkkä hyväntekeväisyys, vaan teollistuvien yhteiskuntien jännitteet. Köyhälistön kurjuus korostui sen vaurauden rinnalla, jota vuosisadan alun villi ja vapaa kapitalismi oli kasannut hyväosaisille. Toinen koleraepidemian vuosi 1848 tunnetaan myös Euroopan hulluna vuotena, jolloin vallankumoukselliset nousivat kivääreineen katusuluille niin Pariisissa, Berliinissä kuin Wienissäkin. Vesiputket olivat valtaapitäville, ketä he missäkin olivat, yksi keino säilyttää asemansa. Terve, nöyrästi uurastava rahvas oli turvallisempi ja tuottavampi kuin nälässä tai koleran pelossa riehuvat väkijoukot.”


Historia-lehti 4/2008: Sota-ajan Suomi kulki puulla



”Häkäpönttölinjureiden kuljettajia ei palkittu ristein tai mitalein, vaikka ajaminen oli pahimmillaan silkkaa taistelua. Puupilkkeen tai hiilen polttamisesta syntynyt kaasu sai kyllä bensiinimoottorin pyörimään, mutta teho putosi alle puoleen. Kuljettajat piiskasivat moottoreihin kierroksia ja ylämäissä matkustajat joutuivat työntämään.
Järin kestäviäkään sota-ajan kehnosta pellistä rakennetut pöntöt eivät olleet. Jatkosodan kestäessä pönttöjen ulkovaippoja ryhdyttiin tekemään myös puusta.
Pilkettä kului parhaimmillaan – tai pahimmillaan – jopa neljä hehtolitraa sataa kilometriä kohde. Säkit veivät tilaa ja jos pilkkeet loppuivat kesken matkan, kuljettajan oli poikettava tien varteen pilkkomaan lisää polttoainetta. Puusäiliön täyttäminen oli nokista työtä ja useampikin kuljettaja poltti kasvonsa kannen avatessaan, kun säiliöstä lehahti metrinen kaasuliekki. Enemmistö kuljettajista sai jossain vaiheessa häkämyrkytyksen ja kuljettajia ja korjausmiehiä myös kuoli häkään.
Noissa oloissa oli pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että linja-autot eivät pysyneet aikatauluissaan. Matkustajat saivat myös tottua matkustamaan toisiinsa kiinni sulloutuneina. Armeija ryhtyi heti talvisodan sytyttyä ottamaan linja-autoja rintamalle etenkin sairaankuljetusautoiksi. Myös jatkosotaa käytiin siviilistä otettujen ajoneuvojen voimin. Koska vuorot harvenivat, jokaiseen lähtöön riitti väkeä. Kiikalasta Saloon ajaneen 30 hengen Volvo-linjurin kyydistä laskettiin kerran 106 ihmistä, joista 25 matkusti katolla. Ihmisten lisäksi myös tavaroiden piti päästä kulkemaan. Sotavuosina ei ollut lainkaan harvinaista tehdä linja-automatkaa maitotonkkien päällä kyyhöttäen.”


Historia-lehti 9/2010: Uno Cygnaeus Kansakoulun suunnannäyttäjä



”Kipinöitä, joista sittemmin syttyi palo opetuksen kehittämiseen, tarttui Cygnaeuksen mukaan kouluvuosilta lähtien. Kotiopettaja Melleniuksella oli tapana pakottaa rikkeen tehnyt oppilas pöydän alle muiden lasten potkittavaksi. Hämeenlinnan triviaalikoulu, jonka Cygnaeus aloitti vuonna 1821, oli niin ahdas ja epäsiisti, että oppilaita kuoli tauteihin. Cygnaeus vihittiin papiksi vuonna 1837. Jo ensimmäinen työpaikka Viipurin kirkkoherran apulaisena herätti hänet huomaamaan, kansansivistyksen puutteet. Kerran Cygnaeus reputti yli sata rippikoululaista lukutaidottomuuden vuoksi.”

”Cygnaeus tähdensi hyötyä, joka syntyisi, kun sekä kreivien että torppareiden lapset kävisivät samaa koulua. Koulunkäynti loi hänen näkemyksensä mukaan perustaa erisäätyisten ihmisten keskinäiselle kunnioitukselle, synnytti ystävyyssuhteita yli luokkarajojen ja tasoitti ”paremman” ja ”huonomman” väen välistä juopaa. Kaikille yhteinen peruskoulutus on ollut yksi suomalaisten demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan kulmakiviä.”

 

Artikkeleita Maailmanhistoria-lehteen

4/2015: Sato meni, kuolema tuli. Suomen suuret nälkävuodet 

3/2015: Hakatkaa koivua! Operaatio Birke

9/2014: Hakkapeliitat ratsastivat ryysyistä legendaksi

12/2013, Oscar von Kraemer, suomalainen tsaarin amiraali Venäjän armeijassa

 

Artikkelit Historia-lehdessä

6/2013:   Natsi-Saksan kyljessä sotaan: operaatio Barbarossa ja Suomi

5/2013:   Hakkapeliitat: ryysyläisarmeijasta legendaksi

4/2013:   Ihmeellinen idänkauppa

1/2013:   Kun suola pyöritti maailmaa

11/2012: Mannerheimin päiväkäskyt, sotaa sanojen voimalla 

              Panssarijoukkojen kuoppainen taival

              Vähän vaunuja, paljon tahtoa 

10/2012: Suurvallan suitsissa, Yhdysvaltain presidentit 

              Marskin hovi johti sotaa 

7/2012: Pablo Picasso, levottoman vuosisadan tulkki 

6/2012: Sankareille soppaa ja saappaita, huolto sodassa 

5/2012: Suomalaiset Amerikan kultamailla 

            Kalervo Oberg, kulttuurien tutkija ja utopian lapsi 

4/2012: Marmoriin hakattua propagandaa, antiikin Rooman kuvanveistäjät 

            Hampus Furuhjelm, Alaskan nokkamies 

             Leonardo da Vinci viipaloi ihmisen

3/2012: Altai luomosi Granön 

            Aseistakieltäytyjät sodan jaloissa 

2/2012: Rafael Karsten koki tropiikin vaarat

1/2012: Helsinki kasvoi tuhkasta 

             Kuolevia tapoja, eläviä kuvia, Sakari Pälsi 

12/2011: Hevonen saapuu Kiinaan, Mannerheimin huima ratsastus 

              Kielentutkija tundralla, Matthias Alexander Castrén

11/2011: Ahvenanmaalta aavikolle, G.A.Wallin

10/2011: Hyinen meri, palava mieli, A.E.Nordenskiöld

9/2011: Jälleenrakennuksen sitkeä  kansa

8/2011 Torpedosodan taitaja Jouko Pirhonen 

           900 piinan päivää, Leningradin piiritys

7/2011 Aksel Airo, Mannerheimin luottokenraali

6/2011 Ilmari Juutilainen, valkoinen Richthofen

4-5/2011 Hasse Wind, haavoittunut kotka 

Jatkosotaliite: Suomi vaikeni Kalevasta

3/2011 Sotalapsi sopeutui

2/2011 Karjalan kansan hoitajat

1/2011 Matti Laurila - Vuosalmen taistelija 

12/2010 Lauri Törni - legenda ja maanpetturi 

11/2010 Oiva Tuominen - ensimmäinen lentävä ritari 

9/2010 Uno Cygnaeus - kansakoulun suunnannäyttäjä 

7/2010 Miinasotaa Suomenlahdella 

5/2010 Partisaanit Suomessa 

4/2010 Edessä tuli, takana vesi - Teikarsaaren taistelut 

1/2010 Myyräntyötä vai sankariteko - asekätkentä 

11/2009 Väinö Linna, kiistakapula ja kansalliskirjailija 

6/2009 Vapaaehtoiset Suomen asialla 

3/2009 Talvisodan henki 

1/2009 Tiedonvälityksen taitekohtia 

9/2008 Poikien sota 

8/2008 Suomalaisen merenkulun vaiheita 

7/2008 Sotavuosien Suomi keräsi ja kierrätti 

5/2008 Mustien verhojen vuodet - Helsingin pommitukset

4/2008 Suomi kulki puulla - liikenne sota-aikana 

11/2007 Saarnastuoleista juoksuhautoihin - pappien sota 

7/2007 Kollaa kesti ja murtui - luonto sodassa 

1/2007 Piikkilangan piirittämät - suomalaiset sotavangit 

7/2006 Valot pois ja lämpö pienemmälle - öljykriisin aikaan 

6/2006 Vähemmistöt Suomea puolustamassa 

3/2006 Vesijohdoilla Koleran kimppuun 

1/2006 Puomi nousee - Porkkalan palautuksesta 50 vuotta 

5/2005 Ole mies! Naiset miesten vaatteissa 

4/2005 Kun metrosta mörkö nousi 

 

Historia-aiheisia artikkeleita Helsingin kaupungin Helsinki 200-vuotta pääkaupunkina -sivustolle 

Reikäkorttikoneista päätteiden aikaan 

Seppiä, sorvareita, koodareita

Topeliuksesta asunto-ohjelmiin 

Kaupunki palveluitten kahvassa 

 

 

 

CopyrightŠ Nettisivut Arco Logo Design